Ulkomaalaisille matkailijoille ei kannata viestiä samoilla teksteillä kuin suomalaisille. Moni suomalaiselle itsestään selvä asia ei olekaan koko maailman tiedossa: mistä esimerkiksi yksityislääkärien vastaanottoihin tottunut matkailija tietää, että Suomessa terveyskeskus on se paikka, jonne hakeudutaan sairastuttua?
On myös hyvä katsoa asioita hieman globaalimmasta perspektiivistä: 21 plusastetta ei useimmissa maissa ole hellettä, ja 10 000 asukkaan paikkakuntaa tuskin kannattaa mainostaa urbaanin kaupunkielämän keskuksena. Eikä 200 metrin korkeuteen kohoava kukkula ole saksaksi Berg, ei vaikka sen nimessä olisi sana vuori ja ruotsiksi berg.
Kohderyhmän huomiointi
Hiljattain tuli vastaan suomalaisen maaseutuhotellin mainos, jossa kehuttiin, miten kätevästi paikkaan pääsee: lähimmästä kaupungista on vain 50 km, ja sieltä pääsee turvallisesti vuokra-autolla tai junalla. Tässä oli nyt useampikin juttu, joka oli ongelmallinen käännettäessä saksaan:
- Keskieurooppalaisesta perspektiivistä 50 km ei ole kulman takana, joten käännöksestä on syytä poistaa vain-sana. Tässä voi sen sijaan miettiä, voiko asiaa kuvata positiivisesti esimerkiksi painottamalla, miten rauhallisessa paikassa hotelli sijaitsee – kaupungin humu on useiden kymmenien kilometrien päässä.
- Saksankielisissä maissa on varsin hyvin toimiva julkinen liikenne. Saksalaiset ja itävaltalaiset käyttävät Eurostat-tilastojen mukaan raitioliikennettä kaksi kertaa innokkaammin kuin suomalaiset, ja sveitsiläiset käyttävät sitä jopa kolme kertaa enemmän. Kätevä junayhteys tarkoittaa heille sitä, että junat kulkevat joka päivä ja tihein välein. Sitä paitsi: miten ihmeessä se, että matkailija joutuu hankkimaan vuokra-auton, voi olla ”kätevä” liikenneyhteys?
- Keski-Euroopassa junamatkustaminen on siis suosittua, eikä siihen yhdistetä mitään sen kummempia turvallisuusriskejä. Saksankielisestä lukijasta on siten outoa, jos tekstissä painotetaan niin itsestään selvää asiaa kuin sitä, että junassa ei ole vaarallista. Tämä voi jopa kääntyä itseään vastaan: yleensähän tekstissä mainitaan vain asiat, joilla on informaatioarvoa. Lukija saattaa päätellä tästä, että junalla matkustaminen ei olekaan kaikkialla Suomessa vaaratonta, kun tässä kerran erikseen mainitaan tämän yhteyden turvallisuus.
Tässä on varmasti ollut taustalla kuvitteellinen ulkomaalainen turisti, joka on lähtöisin yksityisautoilua suosivasta pitkien välimatkojen maasta, kuten Yhdysvalloista tai Venäjältä. Jos on tottunut ajattelemaan, että julkisia kulkuvälineitä käyttävät vain ne, joilla ei ole varaa omaan autoon, voi tietenkin olla oikeasti huomion arvoinen asia, että Suomessa junaa voivat käyttää ihan kaikki. Keski-Euroopassa, ja varsinkin saksankielisissä maissa, ei kuitenkaan ole näin. Sen vuoksi käännöstä tehtäessä on aina syytä miettiä myös kielikohtaista kohderyhmää ja tarvittaessa mukauttaa sisältöä.