Väärä käännös voi joskus olla oikea käännös
Verrattuna teknisten tekstien kääntämiseen oikeusalan tekstien, kuten sopimusten, säädösten ja vastaavia juridisia termejä sisältävien tekstien, kääntämisessä on lisähaasteena se, että useinkaan ei puhuta täysin samoista asioista. Kuusiokoloruuvi on kuusiokoloruuvi niin Suomessa, Sveitsissä kuin Espanjassakin. Sen sijaan on huomattavasti haastavampaa löytää saksan, ranskan tai espanjan kielestä sopiva vaihtoehto suomalaiselle alioikeudelle. Näitä kieliä puhuvissa maissa kun ei ole instituutiota, joka olisi ihan sama kuin alioikeus.
Oikeustekstejä käännettäessä liikutaan paitsi eri kielten ja kulttuurien (yleensä) myös eri oikeusjärjestelmien välillä. Ammattikielessä tätä eroa tai sen puutetta kutsutaan ekvivalenssiksi: oikeuskielessä ekvivalensseja on huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi tekniikan kielessä.
Oikeustekstien kääntämisessä ammattikääntäjillä on yleensä ohjenuorana olla mahdollisimman uskollinen alkutekstin merkitykselle. Tällöin käsitteet, joilla ei ole kohdemaassa täysin samaa merkitystä, käännetään sanantarkasti, ei olemassa olevilla sanoilla. Täysin sanatarkka kääntäminen saattaa kuitenkin haitata käännetyn tekstin ymmärtämistä, koska lukija voi jäädä ihmettelemään itselleen outoa sanaa.
Kiinteistökirjaote?
Esimerkkinä usein käännetystä oikeusalan termistä on saksan sana Grundbuchauszug. Alkutekstille täysin uskollisessa käännöksessä se on kiinteistökirjaote eikä kiinteistörekisteriote. Suomen kiinteistörekisteri sisältää kiinteistön fyysiset tiedot ja Grundbuch juridiset (eli Grundbuch ja kiinteistörekisteri eivät ole ekvivalentteja). Kuitenkin silloin, jos suomalainen viranomainen pyytää kiinteistörekisteriotteen, se haluaa yleensä sellaisen asiakirjan, josta selviävät myös kiinteistön lainhuudot ja kiinnitykset. Saksankielisissä maissa nämä tiedot löytyvät juuri Grundbuchauszugista, joten kiinteistörekisteriote on tällöin funktionaalinen käännös ja palvelee tekstin viestinnällistä tarkoitusta.
Tuomioistuinten eri asteet
Tuomioistuinten eri asteet ovat myös yleinen käännöspulma. Siinä missä Suomessa on kolme eri astetta, saksankielisissä maissa alioikeuksia onkin kaksi, ja niiden työtehtävät jakautuvat asian arvon ja vakavuuden mukaan. ”Painavampia” asioita käsittelevä Landgericht (Itävallassa Landesgericht) on hankala käännettävä, koska käännöksessä tulisi tuoda ilmi sekä sen asiallinen että maantieteellinen merkitys.
Esimerkiksi Euroopan oikeusportaalissa käytetty käännös alueoikeus luo vaikutelman varsin laajan alueen, kuten osavaltion tai maakunnan, kattavasta tuomioistuimesta. Land(es)gerichtin toimivalta kattaa kuitenkin vain muutaman piirikunnan ja yhden osavaltion tai maakunnan alueella on useampi tällainen tuomioistuin. Eräs maineikas saksa-suomi-kääntäjä kääntää ne aina maaoikeudeksi. Maaoikeus-sana saa juristin ihmettelemään. Se on vakiintunut suomenkielinen termi, mutta sillä tarkoitetaan aivan eri asiaa, nimittäin käräjäoikeuden maaoikeusasioita käsittelevää kokoonpanoa.
Miksi tämä palkittu kääntäjä käyttää sitten näinkin ”virheellistä” termiä? Hän tekee niin palvellakseen lukijaansa: kaunokirjallisuuden kääntäjänä hän haluaa tarjota suomalaiselle lukijalle mahdollisimman sujuvan lukukokemuksen. Koska kaunokirjallinen teksti ei vaadi juridisten merkitysten sanatarkkaa esiintuomista, lukijalle tutun kuuloinen sana vie tekstiä luontevasti eteenpäin eikä saa lukijan huomiota kiinnittymään sellaiseen asiaan, jota kirjailija ei ole halunnut painottaa.
Moniin oikeustermeihin on siten mahdotonta antaa yleispätevää käännöstä. Tai kuten Tuija Kinnunen väitöskirjassaan Käännösteksti oikeudenkäynnissä sanoo: ”Ratkaisematta jää, kumpi lukijan kannalta olisi kulloinkin tärkeää: ymmärtää sujuvasti, mistä on pääpiirteittäin kysymys, vai tunnistaa omasta oikeusjärjestyksestä poikkeavat ajattelutavat.”
Lue lisää: Juridiset tekstit