Saksa – tekniikan käännösten valtakieli
Saksankieliset maat ovat Euroopan merkittävin talousalue, ja Saksa on ollut jo pitkään Suomen tärkein kauppakumppani. Ei siis ihme, että saksa on suomalaisten kone- ja laiterakennusalan yritysten eninten tarvitsemia kieliä.
Saksan kielellä on pitkät perinteet tekniikan alalla. Tekniikan saksaan on vakiintunut tiettyjä käytänteitä ja ominaispiirteitä, jotka on tiedostettava käännettäessä tekniikan tekstejä saksasta suomeen tai suomesta saksaan.
1. Jokaisella osalla on oma nimensä
Saksan kielen tarkkuus tulee parhaiten esiin koneen osien nimissä. Esimerkiksi kuljettimissa on tyypillistä, että esimerkiksi syöttökuljettimen saksankielinen nimi riippuu siitä, mitä materiaalia se kuljettaa. Puunkäsittelykoneen dokumentaatiossa saattaa olla Aufgabeförderer ja Zuführförderer, joista toinen kuljettaa tukkeja ja toinen vähemmän massiivista ainesta. Suomessa puhutaan usein vain syöttökuljettimista tai jopa vain kuljettimista.
Sama eksaktius koskee myös verbejä: myös niissä on yleistä, että periaatteessa samaa toimenpidettä kuvaa useampi eri sana. Hirvensalon tekniikan suomi-saksa-sanakirja löytää vaikkapa suomen syöttämiselle peräti 19 vastinetta, jotka ei käytetä täysin samalla tavalla.
2. Käyttäjää ei käskytetä
Suomenkielisissä käyttöohjeissa on tavallista, että käyttäjää opastetaan sanomalla suoraan, mitä hänen tulee tehdä (”sammuta moottori”). Moniin muihin kieliin käännettäessä suomen kielen sinuttelu vaihtuu teitittelyksi. Saksassa ei käytetä kumpaakaan, vaan ohjeiden vakiintunut esitystapa on perusmuodossa oleva verbi (”Motor ausschalten”).
Varsinkin saksasta suomeen käännettäessä voi tästä esitystavasta aiheutua tulkintaongelmia: käyttöoppaan yksittäisestä lauseesta ei välttämättä näe, onko kyseessä ohje (”sammuta moottori”) vai otsikko (”moottorin sammuttaminen”). Tämän vuoksi kääntäjän on erityisen tärkeää saada käyttöönsä koko käyttöohje, jotta hän pystyy kääntämään asiayhteyteen sopivalla tavalla.
3. Viralliset termit voivat yllättää
Erittäin tarkasta terminologiasta johtuen myös virallisten lähteiden, kuten ISO-standardien ja konedirektiivin, saksankielisissä versioissa tulee vastaan termejä, joita ei välttämättä kuule arkipäivän kielessä. Esimerkiksi konedirektiivin Einbauerklärung ei suinkaan tarkoita asennusohjetta, vaikka einbauen onkin asentamista, vaan liittämisvakuutusta. Vielä suurempi virhelähde asiaan perehtymättömälle kääntäjälle on unvollständige Maschine, joka ei ole epätäydellinen tai puutteellinen kone, vaan puolivalmiste (eli laite, joka on tarkoitettu asennettavaksi johonkin koneeseen ja joka ei yksinään toimi).