Käännökset saksa-suomi
Saksa on Suomen tärkein kauppakumppani, ja saksankielisistä maista tulevat yritykset työllistävät Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin mukaan Suomessa jopa 40.000 ihmistä. Saksasta suomeen tehtävät käännökset ovat siten Suomessa yksi yleisimmistä asiatekstikäännöksistä.
Pyydä tarjous saksa-suomi-käännöksestä
ScanLangin käännökset saksasta suomeen
Euroopan laajuisesti operoivana yrityksenä toimitamme saksa-suomi-käännöksiä sekä suomalaisille että keskieurooppalaisille yrityksille. Keskieurooppalaisille yrityksille saksa-suomi-käännökset ovat tavallisesti osa isompaa pakettia: esimerkiksi koneen käyttöohje tai yleiset myyntiehdot käännätetään usealle eri kielelle.
Suomalaisille yrityksille laadimme mm. seuraavia saksan käännöksiä:
- Saksalaisten tuotteiden maahantuojien tuotteiden käyttöohjeet
- Yhteistyökumppanien sopimusluonnokset
- Saksankielisten maiden tarjouskilpailuasiakirjat
Mistä tunnistan erinomaisen saksa-suomi-käännöksen?
Nyrkkisääntönä: Hyvä saksa-suomi-käännös kertoo korrektisti, mitä saksankielisessä tekstisssä sanotaan. Käännös on erinomainen silloin, kun lukija ei edes huomaa lukevansa käännöstä.
Ainakin silloin, kun käännös on menossa asiakkaille, kannattaa vaatia pelkän hyvän käännöksen sijasta erinomaista käännöstä. Ammattimaisuus ja pitkä käännöskokemus ovat hyviä ulkoisia merkkejä erinomaisia käännöksiä tuottavasta saksan kääntäjästä, mutta ne eivät yksistään vielä takaa mitään. On pari seikkaa, joista näkee, milloin saksa-suomi-käännös ei ole aivan viimeisen päälle optimoitu. Seuraavassa pari esimerkkiä niistä:
Kielen rakenne: kömpelö ohje vs. sujuva ohje
Tärkeintä on tulos
Esimerkkinä usein vastaan tulevasta kömpelöstä käännöksestä on ns. finaalirakenne. Finaalirakenne ilmaisee, mitä on tehtävä, jos halutaan saavuttaa jokin tavoite. Germaanisissa kielissä tämä on hyvin yleinen rakenne, jota käytetään etenkin tekniikan käännöksissä: ”Um das Fenster zu schließen, drücken Sie den Griff nach unten”.
Suomessakin on mahdollista ilmaista asia finaalirakenteella: ”Sulkeaksesi ikkunan paina kahva alas”. Asiatekstikäännöksissä tällainen ilmaisutapa kuulostaa kuitenkin helposti jäykältä ja epäluonnolliselta. Suomalaisille lopputulos on siis prosessia tärkeämpi: Finaalirakenne saa tekstin helposti tuntumaan vieraalta.
Finaalirakenteiden käyttö ei toki ole kiellettyä, mutta huolellisesti työskentelevä kääntäjä miettii aina, onko käyttö perusteltua vai olisiko jokin muu sanontatapa luontevampi. Edellä mainitussa tapauksessa suomalainen voisi sanoa vaikkapa ”Jos haluat sulkea ikkunan, paina kahva alas” tai ”Ikkuna suljetaan painamalla kahva alas”.
Käännössuomen erityispiirteitä koskevassa tutkimuksessa onkin osoitettu, että finaalirakenteita on käännösteksteissä yli kaksi kertaa niin paljon kuin suoraan suomeksi kirjoitetuissa teksteissä. Finaalirakenteita vilisevä teksti ei siten tunnu samalta kuin alunperin suomeksi kirjoitettu.
Suomalaisten on usein saksaa käyttäessään vaikea muistaa pienet kohteliaisuussanat. Asiaa hankaloittaa vielä, että bitte ja danke eivät aina tarkoita pelkästään kiitosta ja olehyvää. Toisaalta ne voivat 1:1 saksasta suomeen käännettäessä saada tekstin tuntumaan vähän vieraalta. Jos tekstin on määrä toimia nimenomaan suomalaisille, on hyvä miettiä huolellisesti, mikä pikkusana on tarpeen ja mikä ei.
Sama pätee verkkokauppojen lomakkeiden henkilötietokohtiin: vaikka saksassa onkin tapana kysyä aina, onko lomakkeen täyttäjä herra vai rouva, näin ei ole suomessa. Huolellinen kääntäjä selvittää tämän toimeksiantajalle ja sopii, miten lomake muotoillaan suomalaisille luontevalla tavalla.
