Hyvän joulun toivottaminen saksaksi ei voi olla vaikeaa: Googlekin kertoo heti, että se on Frohe Weihnachten. Eikö niin? Kyllä, mutta – tämä on tärkeää – näin lyhyt toivotus sopii korkeintaan pakettikorttiin tai jos kyseessä on joulutervehdys, jossa saksa on vain yksi monista kielistä. Jos kyse on liikekumppanista, yksi ainoa lause on ehdottomasti liian vähän. Seuraavassa selvitämme saksankielisten joulutervehdysten erikoisuuksia.
Joulutervehdys on kirje
Liikekirjeet ovat saksaksi muodollisempia kuin suomeksi. Myös joulutervehdykseltä odotetaan tiettyä muotosidonnaisuutta, minkä vuoksi verkko onkin pullollaan saksankielisille tarkoitettuja joulukorttioppaita (esimerkki erään alan lehden ohjeistuksesta) ja jopa webinaareja. Joulutervehdyksen odotetaan alkavan asiaan kuuluvalla puhuttelumuodolla ja nimellä. Susanne Müllerin joulukortti alkaa siten kumppanuuden luonteesta riippuen joko Liebe Frau Müller tai Liebe Susanne, aivan kuin mikä tahansa muukin viesti. Sen jälkeen kommentoidaan lauseella tai kahdella kulunutta vuotta, ja vasta sen jälkeen ovat vuorossa hyvän joulun ja uuden vuoden toivotukset. Vaikka uutta vuotta voikin toivottaa sanomalla suomalaisittain vain gutes neues Jahr, aika harvat sanovat niin. Yleisempää on toivottaa hyvää liukumista uuteen vuoteen (Guten Rutsch ins neue Jahr) tai hyvää alkua uudelle vuodelle (Guten Start für das neue Jahr).
Jouluna ollaan runollisia
Saksankielisissä joulutervehdyksissä näkee vanhahtavan ja/tai uskonnollisen kuuloisia sanoja, joita ei tavallisesti odottaisi kuulevan liikeyritykseltä, kuten besinnlich (rauhaisa), gesegnet (siunattu) tai geruhsam (rauhallinen). Hyvin yleistä on liittää mukaan pieni jouluinen runo, luonnollisesti jonkun kuuluisan runoilijan kynästä. Koska joulua oletetaan vietettävän perhepiirissä, joulutervehdysperinteeseen kuuluu muistaa myös vastaanottajan läheisiä (”Ihnen und Ihren Lieben ein gesegnetes Weihnachtsfest”) silloinkin, kun lähettäjä ei tunne heitä. Tämä alkaa tosin pikkuhiljaa muuttumaan jos ei nyt ongelmalliseksi, niin ainakin vähemmän itsestäänselväksi, kuten myös samojen tervehdysten kierrätys vuodesta toiseen ottamatta lainkaan kantaa maailman mullistuksiin.
Uusia tuulia: yhteiskunnan moninaisuuden huomiointi
Yhteiskunnan ja liike-elämän moninaistuessa on otettava huomioon, että saksankielisessä maassa asuva liikekumppanisi ei välttämättä edes vietä joulua. Tämä ei ole mitenkään tavatonta, kun miettii, että maahanmuuttajataustaisen väestön osuus on esimerkiksi Berliinissä 36 % ja Wienissä 42 %. Mutta myös ”kantaväestön” edustaja voi viettää vuodenvaihdetta tavalla, joka ei vastaa perinteisten toivotusten sävyjä. Sen vuoksi monessa saksankielisen maan yrityksessä ja organisaatiossa suositellaankin uskontoon viittaavien tervehdysten sijasta toivottamaan neutraalisti hyviä pyhiä (frohe/schöne Feiertage), joulupyhät kun ovat kuitenkin kaikille lakisääteisiä vapaapäiviä.