Ajankohtaista
Mitä on itävallansaksa?
Itävallan kansallispäivä on 26. marraskuuta. Onnittelemme Itävaltaa! Tiesitkö, että Itävallassa puhuttu saksan kieli on oma kielivarianttinsa ja eroaa saksansaksasta vähän samaan tapaan kuin amerikanenglanti eroaa brittienglannista tai suomenruotsi riikinruotsista?
Matkaoppaissa kerrotaan usein, että Itävallassa puhutaan omaa murretta. Itävallan puhutun saksan ja Saksan saksan eron kuulee kyllä, vaikkei osaisikaan saksaa. Tarkkaan ottaen varsinaista Itävallan murretta ei kuitenkaan ole: Itävallassa puhutut kielimuodot kuuluvat suurimmaksi osaksi Baijerin murrealueeseen ja jakautuvat esim. Wienin, Steiermarkin ja Tirolin alamurteisiin.
Vähemmän tunnettua on, että myös Itävallan kirjakieli eroaa Saksan kirjakielestä. Itävallansaksa on saksan kielen itsenäinen variantti. Kyse ei siis suinkaan ole pelkästään paikallisten puhumista murteista, joista ulkomaalaisen ei tarvitse välittää. Esimerkiksi viranomaisten kanssa tekemisiin joutuvan on hyvä tietää, että viraston Parteienverkehr ei viittaa puolueisiin, vaan tarkoittaa kansalaisten asioiden käsittelyyn varattua aikaa päivästä.
Itävallansaksan silmiinpistäviä piirteitä ovat monet ruokasanat. Tämän huomaa jo ravintolaan saapuessaan: Melanzani, Erdäpfel, Karfiol, Obers, Kren, Fisolen ja Faschiertes ovat kaikki jokapäiväisiä sanoja, jotka ovat käytössä vain Itävallassa (suomeksi nämä ovat munakoiso, peruna, kukkakaali, kerma, piparjuuri, vihreät pavut ja jauheliha). Näillä sanoilla on itävaltalaisille jopa niin suuri merkitys, että maan liittyessä vuonna 1995 EU:hun niistä laadittiin ns. pöytäkirja nro 10, jossa taataan oikeus käyttää kyseisiä sanoja niiden saksansaksalaisten vastineiden rinnalla.
Itävallan saksan sanaston erikoisuudet ulottuvat kuitenkin huomattavasti keittiö- ja ruokasanastoa laajemmalle. Erityisen paljon näitä ns. austriasismeja on oikeuden ja hallinnon aloilla – esim. Heidemarie Markhardtin kirjassa ”Wörterbuch der österreichischen Rechts-, Wirtschafts- und Verwaltungsterminologie” selitetään yli 2100 termiä. Monet näistä ovat sellaisia, joita itävaltalaiset eivät itse edes tiedosta austriasismeiksi ja yllättyvät kovasti, kun saksalaiset eivät ymmärräkään heidän ihan yleissaksaan kuuluvana pitämäänsä ilmausta.
Erityisen petollisia ovat sanat, joilla on Itävallassa eri merkitys kuin Saksan liittotasavallassa:
- Brötchen on Saksassa (tyhjä) sämpylä ja Itävallassa pieni voileipä.
- Normaali vanhuuseläke on Itävallassa Pension. Saksassa Pension tarkoittaa pelkästään virkamiesten eläkettä. Saksassa käytettävä sana Rente tarkoittaa valtiollisesta tapaturmavakuutuksesta saatavaa tapaturmaeläkettä.
- Tüte on Itävallassa pelkästään jäätelötuutti, muovikassi on Sackerl.
Eli jos tarjoat itävaltalaisille vieraille Brötcheneitä, he odottavat saavansa vähän ruokaisampaa syötävää kuin saksalaiset. Ja jos sinun on selvitettävä eläkeasioita Itävallan viranomaisille, kannattaa varmistaa, että kääntäjä on perillä Itävallan virkakielen erikoisuuksista. Eikä itävaltalaisille asiakkaille kannata tarjota kassalla Tüteä.
”Saksalainen Billa-valintamyymälän kassalla: Saisinko Tüten? [tarkoittaa muovipussia] Kassa: Tämä on marketti, ei jäätelöbaari”
Yritysasiakkaat haluavat palvelua omalla kielellään
Pandemia-aika on lisännyt tuntuvasti digitaalisten palvelujen kysyntää: alle 65-vuotiaista suomalaisista teki yli 70 % vuonna 2021 vähintään yhden verkko-ostoksen. Suuntaus on ollut samanlaista myös muualla Euroopassa. Tämän vuoksi oman verkkokaupan kansainvälistäminen on tullut monelle pienellekin yritykselle ajankohtaiseksi.
Varsinkin Euroopan sisämarkkinoilla verkkomyynti on suhteellisen vaivatonta. Kuluttajille suunnatussa myynnissä on kuitenkin muistettava kielellisten oikeuksien toteutuminen: jos tuotteita tarjotaan tietylle markkina-alueelle, on varmistettava, että ostajat saavat kauppasopimuksen ymmärtämällään kielellä. Tämä on useimmissa tapauksissa kyseisen maan virallinen kieli – silloinkin, kun asiakas periaatteessa ymmärtäisi englantia.
Lokalisointi kannattaa ehdottomasti myös yritysten välisessä kaupassa. Common Sense Advisory -tutkimuslaitoksen tekemän tutkimuksen mukaan lähes 66 % yritysasiakkaista sanoi olevansa valmis maksamaan jopa 30 % enemmän tuotteesta, joka on saatavana heidän omalla kielellään. Erityisen huomattavaa on, että tämä koskee myös ostajia, jotka ilmoittavat osaavansa englantia hyvin (”high levels of self-assessed proficiency”). Itse asiassa omankielisiä verkkosivuja toivottiin kaikista eniten sellaisissa maissa, joissa englantia osataan yleisesti ottaen hyvin, kuten Ruotsissa ja Saksassa.
Verkkokaupan sivujen kääntäminen esimerkiksi ruotsin ja saksan kielille tuo siten suomalaisille yrityksille laajemman asiakaskunnan lisäksi muitakin etuja. Suomalaisten tuotteiden hintataso on yleensä korkeampi kuin niiden eurooppalaisilla kilpailijoilla, mutta yritykset voivat hyvinkin kompensoida tätä tarjoamalla asiakkaalle laadukkaasti käännetyt verkkosivut tuotekuvauksineen ja juridisine yksityiskohtineen. Huomattavaa on myös, että etu koskee nimenomaan laadukkaita käännöksiä: itävaltaltaisessa tutkimuksessa Amazonin verkkokaupan asiakkaista valtaosa ilmaisi, että konekäännetyt sivut vähentävät ostohalukkuutta.
Verkkokaupan sivujen käännättäminen ammattilaisella on siis kaikin puolin kannattava investointi.
Kolin matkailusivut nyt myös saksaksi
Kolin kukkulat jylhine metsineen ja siintävine järvineen on monen mielestä Suomea aidoimmillaan. Koli onkin jo sadan vuoden ajan ollut Suomen suosituimpia matkailukohteita. Ulkomaalaisten matkailijoiden parissa Koli on kuitenkin huomattavasti vähemmän tunnettu: alueen vuotuisista 200 000 matkailijoista yli 75 % on suomalaisia. Vaikka korona onkin tänä vuonna haitannut matkailualaa, alueen matkailuyrittäjien ylläpitämä Kolin Matkailu Oy uskalsi ottaa askeleen kohti Keski-Euroopan markkinoita ja käännättää hienot sivunsa myös saksaksi. Ja vaikka matkustusrajoitukset haittaavatkin juuri tällä hetkellä liikkumista rajojen yli, on Suomella ja Kolin nyt ihan uudenlaiset mahdollisuudet profiloitua turvallisena syys- ja talvilomakohteena, jossa on runsaasti tilaa pitää pidempiäkin turvavälejä.
ScanLangilla on ollut kunnia saada olla kääntämässä Suomen kansallisaarteen Kolin matkailutekstejä. ScanLangin kaksikielisistä suomi-saksa-ammattilaisista koostuvat matkailutekstitiimi käänsi paitsi alueen yleisesittelyn myös lukuisten paikallisten yrittäjien mainostekstit saksankielisille sopivaan muotoon. Hankalinta käännettävää ei ollut, toisin kuin usein luullaan, suinkaan suomalaiskansalliset artefaktit kuten laavu, sultsina tai kota, vaan ihan tavanomaiset klassiset sudenkuopat kuten ranta ja puhdas luonto. Saadaksemme maantieteellisesti mahdollisimman kattavat tekstit käännöstiimiin kuului sekä pohjois-, itä- että itävallansaksan hallitsevia kääntäjiä. Mielenkiintoisia keskusteluja käytiinkn mm. siitä, onko Suomessa vuoria!
ScanLang toimii koronaepidemiasta huolimatta
Koronavirus on mullistanut aivan jokaisen elämän. Lähes kaikki yritykset ovat joutuneet järjestelemään toimintaansa uusiksi, siirtämään työntekijöitään etätöihin ja tiedottamaan asiakkailleen ja alihankkijoilleen jatkosta. Kiireelliset käännettävät tiedotteet saksan, ruotsin, englannin, ranskan ja venäjän kielille ovatkin työllistäneet ScanLangia viime päivinä paljon.
Käännösala eroaa monista muista aloista siinä, että jo ennen kriisiäkin valtaosa liiketoiminnasta hoitui virtuaalisesti netin kautta. Sen vuoksi meillä on erinomaiset edellytykset jatkaa toimintaamme tuttuun tapaan. Koska haluamme olla osaltamme ylläpitämässä yhteiskunnan ja elinkeinoelämän toimintakykyä, olemme päättäneet priorisoida koronavirustiedotteet ja muut poikkeustilanteeseen liittyvät käännöstilaukset. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sitoudumme vastaamaan saman työpäivän aikana kaikkiin kiireisiin kyselyihin, jotka saapuvat Suomen aikaa klo 16.00 mennessä. Jos sinulla on käännettävä teksti, joka on lähetettävä kiireesti eteenpäin, lähetä se suoraan osoitteeseen katja@scanlang.fi ja merkitse aiheriville tunnus ”kiiretyö”.
Toivotamme kaikille terveyttä ja hyvää vointia – yhdessä pystymme selviämään tästä.
Suomalaiset elintarvikeyritykset kansainvälistyvät
Business Finlandin kunnianhimoisena tavoitteena on kaksinkertaistaa suomalaisten elintarvikkeiden myynti vuoteen 2025 mennessä ja nostaa kansainvälisillä markkinoilla toimivien p-yritysten osuus 25 prosenttiin. Food from Finland -kampanjassa elintarvikealan pienyrityksiä rohkaistaan osallistumaan mm. saksalaiseen alan jättitapahtumaan, die Grüne Woche -messuille. Tämän puitteissa ScanLangilla on hoitanut monen innovatiivisia elintarvikkeita valmistavan yrityksen käännökset suomesta ja englannista saksaan. Vuonna 2019 meillä oli siten ilo tutustua mahtaviin tuotteisiin ja niiden suurella sydämellä työtä tekeviin valmistajiin ja auttaa niitä osaltamme kansainvälistymään.
- Savuhovi: Jo yrityksen tunnuslause ”Parasta vaativalle väelle” tuo ilmi asenteen: Savuhovin makkarat ja kinkkuleikkeet ovat lihajalosteiden aatelia. Savuhovi onnistuikin pääsemään suuren saksalaisen Edeka Nord -kauppaketjun hyllyille. Käänsimme yrityksen pakkaustekstit aineisosineen sekä mainoslauseet suomesta saksaan, ja näitä käännöksiä käytettiin myöhemmin myös yrityksen saksankielisten verkkosivujen pohjana.
- Vakka-Suomen Panimo: Perinteikkäästä olutkaupunki Uudestakaupungista kotoisin oleva pienpanimo on herättänyt huomiota sekä laadukkailla perustuotteillaan että olutkulttuuria rikastuttavilla innovaatioillaan, kuten nokkos-, savu- ja katajaoluellaan. ScanLang käänsi Wienin Craft Beer -messuille yrityksen tuote-esittelyt.
- Lapin Marjat: Sodankyläläinen pienyritys Lapin Marjat valmistaa mehuja, hilloja ja kastikkeita ainutlaatuisen maukkaista ja ravintorikkaista arktisista marjoista. Yrityksen toinen tukijalka ovat laadukkaasta poronlihasta valmistetut leikkeet ja makkarat. ScanLang käänsi Lapin Marjojen yritysesittelyn Grüne Woche -messuille.
Saksan oikeuskieltä KäTu-symposiumissa
Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen vuosittainen symposiumi on Suomen merkittävin käännösalan tapahtuma, joka kokoaa yhteen niin alan tutkijat kuin käännösalan toimijat ja asiakkaatkin. Tänä vuonna Tampereella järjestetyn symposiumin yhtenä teemana oli erikoisalojen käännösviestintä, mikä sopi meille erityisen hyvin. ScanLangin Katja Jääskeläinen saikin kutsun pitää esitelmä aiheesta ”Saksan oikeuskieli kielen monitilaisuuden ilmentäjänä”. Esityksessä kerrottiin saksan kielen vaihteluista sekä saksan ja erityisesti Itävallan oikeuskielen ominaispiirteistä. Erityistä huomiota kiinnitimme ns. riskisanoihin (false friends), jotka ovat muita petollisempia ja joiden kääntäminen vaatii asiaan perehtyneisyyttä. Esitelmä on luettavissa syksyn aikana julkaistavassa symposiumijulkaisussa – jos olet kiinnostunut lukemaan sen jo nyt, voit ladata esitelmän tästä pdf-tiedostona.
Mondin edustajat Wienissä – ScanLang mukana
Kansainvälistyminen koskee nykyään muitakin kuin johtajia – myös ns. kenttätyön tekijät joutuvat usein viestimään muissa maissa olevien saman konsernin työtoverien kanssa. EU-maissa on vuodesta 2009 sovellettu eurooppalaisista yritysneuvostoista annettua direktiiviä, jolla tietyn kokoluokan ja kansainvälisyysasteen ylittävät yritykset velvoitetaan perustamaan työntekijöiden etuja valvova eurooppalainen yritysneuvosto. Työlainsäädäntökysymyksistä keskusteleminen vieraalla kielellä on haastavaa, varsinkin koska termien sisältö voi poiketa toisistaan. Hyvä esimerkki on saksan sanat Kündigung ja Entlassung tai Betriebsrat ja Gewerkschaftsvertreter, joiden tarkka merkitys on usein epäselvä niillekin, jotka osaavat hyvin saksaa. Eurooppalaisten ja maailmanlaajuisten yritysneuvostojen kokouksiin kutsutaankin sen vuoksi usein konferenssitulkkeja avuksi. Tällöin kaikki voivat käyttää sitä kieltä, jonka he parhaiten hallitsevat.
Tehtaita kymmenessä Euroopan maassa
Eteläafrikkalainen MondiGroup-konserni on maailman johtavia paperinvalmistajia. Yrityksen Euroopan-keskus sijaitsee Wienissä, joten Wienissä oli myös luonnollista järjestää konsernin henkilöstöedustajien tapaaminen. Tämänvuotinen tapaaminen pidettiin 1. ja 2. huhtikuuta Itävallan ammattijärjestöjen keskusliiton ÖGB:n konferenssitiloissa. Osallistujia oli kymmenestä eri maasta, joten kaikille oli selvää, että paikalle tarvitaan tulkkeja. ScanLangia pyydettiin siis mukaan tulkkaamaan saksasta suomeen, ja me tietenkin suostuimme mielellämme.
Kuopio ensimmäistä kertaa
MondiGroup osti 2018 suomalaisen Powerfluten tehtaan Kuopiosta. Suomi oli siten nyt vuonna 2019 ensimmäistä kertaa mukana, kun Minna Pehkonen ja Marko Tirronen tulivat edustamaan Kuopion väkeä. Ensikertalaiset pääsivät tutustumaan muissa maissa oleviin kollegoihinsa ja kuulemaan yrityksen työsuojeluun liittyvistä asioista, ja lisäksi kuultiin paljon mm. Mondin vuosikatsauksista sekä tulevaisuuden näkymistä, josta puhui Euroopan johtaja Peter Orisich. ”-Tulkkauksen ansiosta pystyimme keskittymään itse sisältöön, eikä meidän tarvinnut koko ajan miettiä, löydämmekö oikeat sanat. Tästä oli hyötyä paitsi meille myös muille kuopiolaisille, joille voimme nyt välittää oikeat tiedot”, sanoi Minna Pehkonen. Erityisen iloisia tulkit Katja Jääskeläinen ja Johanna Kallio olivat Minnan tuomista Suomen-tuliaisista: Fazerin suklaa on aina mieluinen lahja!
”Team Finnland”: tulkit ja kuopiolaiset MondiGroupin henkilöstöedustajat
ScanLangille vuoden 2018 talouspalkinto
ScanLang sai 9. lokakuuta 2018 aivan erityistä kunniaa, kun itävaltalais-suomalainen kauppakamari FINNCHAM myönsi sille vuoden 2018 talouspalkinnon.
ScanLang palkittiin sarjassa ”Yritys, joka myy Itävallassa suomalaisia tuotteita tai palveluja”. ScanLang on erittäin otettu tästä kunnianosoituksesta ja kiittää kovasti palkinnosta! Lisätietoa palkinnonjakotilaisuudesta FINNCHAMin kotisivuilla »
Kuvassa ScanLangin toimitusjohtajat Franz Michael Bauer ja Katja Jääskeläinen sekä FINNCHAMin varapuheenjohtaja Anna Ahlbom.
Tehdas muuttaa Suomeen
Viimeisten parin vuosikymmenen aikana olemme saaneet kuulla monesti, miten Suomesta siirtyy tuotantoa ulkomaille. Päinvastaiset tapaukset ovatkin sitten harvinaisempia uutisia.
Tänä vuonna on kuitenkin tällaistakin saanut kuulla, kun saksalainen TKM-konserni siirsi kesän aikana Itävallassa sijaitsevan Traismauerin tehtaansa toiminnot Suomeen. Suomalaisten kannalta tämä on ilahduttavaa, sillä tuotannon siirtymisen seurauksena Toijalaan syntyi useamman kymmentä uutta työpaikkaa.
Suomeen siirtyi kokonaan uusi tuotantolinja, nimittäin pyörösahojen valmistus. Se merkitsi runsaasti uutta opittavaa Suomen päähän, olihan kyseessä koneet, jollaisia Toijalassa ei ollut. Opiskelu sujuu parhaiten tekemällä itse konkareiden opastuksella, ja sitä varten Suomesta lähtikin Itävaltaan käymään useita toijalalaisia, niin johtoportaan väkeä kuin tuotannon työntekijöitäkin. Tuotannon puolella tuli kuitenkin pian vastaan käytännön ongelmia: monen itävaltalaisen kielitaito rajoittui saksan kieleen, jonka taas vain harva toijalalainen hallitsi. Koneiden käytön opettelussa on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää, että viestintä opastajan ja opastettavan välillä pelaa, joten apuun tarvittiin ammattiauttajia. Sellaisia löytyi pohjoismaisiin kieliin erikoistuneesta wieniläisestä käännöstoimistosta nimeltä ScanLang, jonka suomalaiset tulkit Katja Jääskeläinen ja Ellen Lindenborg tulivat paikan päälle varmistamaan, että kaikki tulevat ymmärrettyä just eikä sinne päin.
Kokemus oli tulkeillekin uusi. Enimmäkseen kääntäjänä toimivalla eli kirjallisia tekstejä kääntävällä Katja Jääskeläisellä oli kyllä lähes parinkymmenen vuoden kokemus tekniikan käännöksistä, mutta toimistotyöläiselle on harvinaista herkkua päästä itse halliin. ”Vaikka olenkin kääntänyt varmasti useamman sataa manuaalia, niin tämä oli ensimmäinen kerta, kun pääsin juurta jaksaen ja ihan käytännön tasolla perehtymään siihen, miltä hoonaus näyttää käytännössä, miten terän oikaisu oikaisukoneella tapahtuu ja miten hiomakoneeseen vaihdetaan kivi. Todella mielenkiintoinen ja palkitseva kokemus!”, sanoo Jääskeläinen.
Myös toijalalaisille kokemus antoi paljon. Suomalaisia kohdeltiin Itävallassa erittäin asiallisesti ja jopa ystävällisesti, vaikka ymmärrettävää olikin, että mielialat työpaikkansa menettävien traismauerilaisten parissa eivät olleet kovin korkealla. Jokainen oli silti auliisti valmis jakamaan suomalaisille osaamistaan, jotta koneiden käyttöönotto Suomessa sujuisi mahdollisimmat saumattomasti. Suomalaisten kannalta suurimmat ongelmat ilmenivät vähän yllättävällä taholla: Toijalan monipuolista ja terveellistä ruokaa tarjoavaan työpaikkaruokalaan tottuneet ihmettelivät itävaltalaisten tapaa kuitata lounas pelkästään makkara- ja juustosämpylöillä. Paikallisen leipurin aamuisin myymät sämpylät olivat kyllä tuoreita, mutta moni suomalainen ilmoitti keikkansa loputtua sämpyläkiintiön olevan vähäksi aikaa täynnä – ja miten hyvältä uudet perunat ja suomalainen grillimakkara nyt maistuvatkaan!
Toijalalaisia Traismauerissa, oikealla tulkki Katja Jääskeläinen
Uusi tietosuoja-asetus voimaan toukokuussa
EU:n uusi yleinen tietosuoja-asetus, virallisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679 luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta, tuttavallisesti myös GDPR-asetus, on toukokuun 25. päivästä 2018 sitova.
Asetus sisältää lukuisia uusia velvoitteita yrityksille: yritysten on mm. tiedotettava asiakkailleen, miten ne huolehtivat tietosuojasta ja henkilötietojen käsittelystä. Ja jos yrityksellä on ulkomaisia asiakkaita, nämä tiedotteet on myös käännettävä asiakkaan kielelle. Kunnollisen, lain vaatimukset täyttävän käännöksen laatiminen vaatii kuitenkin asiantuntemusta – koska termit tulevat suoraan asetuksesta, niiden on oltava täsmälleen oikein
Tietosuoja on luonnollisesti tärkeää myös ScanLangille, joten olemme laatineet myös oman tietosuojaselosteemme »
Uusi asetus vähentää virallisten käännösten tarvetta
Euroopan parlamentti hyväksyi kesäkuussa 2016 uuden asetuksen, joka vähentää toiseen EU-maahan muuttavalle EU-maan kansalaiselle aiheutuvaa byrokratiaa.
Asetuksen myötä poistuu velvollisuus toimittaa jokaisesta todistuksesta virallinen käännös. Tietyt vakiomuotoiset todistukset ja asiakirjat voidaan nyt tulostaa monikielisille lomakkeille, joista selviää heti, mitä kyseinen kohta tarkoittaa halutulla kielellä.
EU on periaatteessa monikielinen instituutio, jolla on 24 virallista kieltä. Yksittäisten valtioiden tasolla tilanne on kuitenkin ollut tähän asti aivan toinen: viralliset asiakirjat on annettu ainoastaan kyseisen maan virallisilla kielillä. Jos yhden EU-valtion kansalainen joutui tekemisiin toisen EU-valtion viranomaisten kanssa, hänen oli käännätettävä kyseinen asiakirja sen maan kielelle, ja usein näihin oli vielä hankittava aitousleima (ns. apostille). Tästä aiheutui kustannuksia ja vaivaa. Uuden asetuksen voimaansaattamisesta alkaen kaikki vakiomuotoiset todistukset, kuten syntymä- ja vihkitodistukset, (merkinnättömät) rikosrekisteriotteet ja asuinpaikkatodistukset, voidaan tulostaa monikielisille lomakkeille.
Tällaisia todistuksia tarvitsevan suomalaisen kannattaa siten pyytää viranomaista aina tulostamaan todistus monikieliselle lomakkeelle, jota ei siis tarvitse käännättää. Asiakirjat, joiden sisältö on ei-standardimuotoista, kuten testamentit ja sopimukset, on edelleenkin käännettävä auktorisoidulla kääntäjällä.
Suomi kiinnostaa saksalaisia
Suomalaisten matkailualan yritysten kannattaisi tarttua tilaisuuteen hyödyntää saksalaisten kasvavaa kiinnostusta Suomea kohtaan, sanoo Suomessa huhtikuun lopussa vieraillut Saksan matkailuinstituutin apulaisjohtaja Ulf Sonntag. Sonntag esitteli Visit Finland -seminaarissa tuoreen Saksassa tehdyn matkailututkimuksen tuloksia. Vuoden 2016 matkailututkimuksessa selvitettiin muun muassa saksalaisten kiinnostusta Pohjoismaita kohtaan ja sitä, mitä he lomaltaan Skandinaviassa odottavat.
Saksalaiset aiempaa kiinnostuneempia matkailusta Suomessa
Vertailu aiempien vuosien tutkimuksiin osoittaa, että saksalaisten kiinnostus Skandinavian-matkailua kohtaan on lisääntynyt. Kasvua on ollut nähtävissä jo parin vuoden ajan. Pohjoismaista varsinkin Suomi kiinnostaa. Kaikista yli viiden päivän lomamatkoista noin 2 miljoonaa tehdään Pohjoismaihin, ja näistä noin 100 000 matkaa suuntautuu Suomeen. Vaikka kiinnostus Suomea kohtaan on kasvanut, tulijoiden määrä ei ole kasvanut yhtä paljon. Suomen matkailualan yritysten kannattaisi käyttää kasvanutta kiinnostusta hyödykseen ja lisätä markkinointia saksankielisten maiden suuntaan. Saksalaiset pitävät Suomea turvallisena ja vakaana maana, mikä nykyisessä maailmantilanteessa ja turvallisuusuhkien lisääntyessä voi osaltaan parantaa Suomen mahdollisuuksia saksalaisten matkailukohteena.
Mitä saksalaiset haluavat lomaltaan
Kaikista saksalaisista noin 70 % tekee vähintään kerran vuodessa lomamatkan. Matkustavien saksalaisten määrän ei odoteta kasvavan, joten olemassa olevien kiinnostuksesta täytyy kilpailla. Eniten saksalaisia kiinnostaa aktiivi- ja löhöilyloman yhdistelmä: lomalla täytyy olla tekemistä, mutta ei liikaa. Suomeen yhdistetään koskematon luonto, hienot maisemat, turvallisuus sekä hyvät ulkoilumahdollisuudet kuten hiihto, vaellus ja pyöräily. Näitä saksalaiset lomaltaan Suomessa myös haluavat.
Kuinka tavoittaa Suomesta kiinnostunut saksalainen matkailija
Saksalaiset saa helposti tavoitettua internetin kautta. Saksalaisille matkailijoille tärkeimmät tiedonlähteet ovat matkailukohteen ja majoituspaikan verkkosivut. Myös perinteisemmät viestintävälineet pitävät vielä pintansa, sillä painetut esitteet, matkaoppaat ja muu matkailuun liittyvä kirjallisuus ovat viiden tärkeimmän tiedonlähteen joukossa. Suomalaisilla matkailualan yrityksillä on nyt erinomainen tilaisuus hyödyntää saksalaisten kasvavaa kiinnostusta maata kohtaan. Saksankielisyyteen kannattaa panostaa. Verkkosivut, painetut matkailuesitteet, ruokalistat ja muu matkailijoille tarkoitettu informaatio kannattaa käännättää saksaksi ja houkutella näin saksankielisiä matkailijoita. ScanLang on itävaltalainen pohjoismaisiin kieliin keskittynyt käännöstoimisto, joka auttaa mielellään ammattimaisten käännösten tekemisessä. Ammattimaisesti käännetty, sujuva kieli on osa onnistunutta markkinointia.