Viime vuodet ovat olleet haasteellisia kaikille, mutta etenkin matkailualalle. Nyt kun ala on taas lähtenyt elpymään, on hyvä jos matkailuyrittäjällä on valmiina vieraskieliset verkkosivut.
Matkailutekstien ensisijaisena tarkoituksena on kertoa lukijalle, mitä palveluja kohde tarjoaa. Lähes yhtä tärkeää on kuitenkin myös herättää lukijan kiinnostus ja saada aikaan myönteisiä mielikuvia.
Suomen matkailuvalttina ovat puhdas luonto ja vesistöt rantoineen. Valitettavasti vain näitä sinänsä täysin arkipäiväisiä käsitteitä näkyy käännettävän aivan liian sananmukaisesti, jopa ammattikääntäjien teksteissä. Puhdas luonto ja ranta ovatkin hyviä keinoja tarkastaa, onko kääntäjänä ollut matkailuteksteihin erikoistunut ammattilainen.
Saubere vai reine Natur?
Aloitetaan puhtaasta luonnosta. Puhtaalle on saksan yleiskielessä kaksi yleistä vastinetta: sauber ja rein. Erona on se, että sauber on voittopuoleisesti ihan konkreettista siisteyttä, kun taas rein-sanalla on myös abstrakti ulottuvuus (reiner Zufall on ”puhdas sattuma”). Kun sanotaan ”saubere Natur”, tarkoitetaan ensisijaisesti siistiä ympäristöä, jossa ei loju roskia – esimerkkinä roskaamista käsittelevä artikkeli itävaltalaisella meinbezirk.at -sivustolla. ”Reine Natur” on hyvä iskulause mainostettaessa puhtaita tuotteita, joissa ei ole muita kuin luonnollisia aineita kuten luonnonkosmetiikkaa valmistavan Dr. Hauschka -yrityksen verkkosivut.
Mikä olisi sopiva käännös, kun tarkoitetaan Suomen puhdasta eli suurimmaksi osaksi luonnontilaista luontoa, jossa päästökuormitus on vähäistä? Tähän ei valitettavasti ole ihan yksiselitteistä ratkaisua, mutta tilanteesta riippuen vastineeksi voi sopia ”intakte Natur”, ”Natur pur” tai kiertoilmaukset tyyliin ”loma luonnon rauhassa”.
Monenlaiset rannat – myy oikeanlainen mielikuva
Ranta tuntuu helpolta, onhan kyseessä germaaninen lainasana Strand, joka on edelleenkin käytössä saksan kielessä. Laina on kuitenkin sen verran vanha, että sanan merkitys on ehtinyt muuttua, joten kyseessä on enää vain osittain samaa tarkoittava sana.
Saksan kielen merkittävin auktoriteetti Duden-sanakirja antaa Strand-sanalle seuraavan määritelmän: ”matala, hiekka- tai sorapohjainen vesistön reuna”. Suomen sana ”ranta” taas tarkoittaa ylipäätään maan ja vesistön raja-aluetta. Valtaosa suomalaisista rantasaunoista lienee paikassa, jossa ei ole (ainakaan luonnollista) hiekkarantaa. Tällä on ihan konkreettisia seuraamuksia käännettäessä matkailutekstejä: jos mutapohjaisen lammen rannalla sijaitsevaa rantamökkiä mainostetaan Strand-sanalla, kyse on harhaanjohtavasta mainonnasta.
Saksan kielessä on sana Ufer, joka tarkoittaa kaikenlaista maan ja veden – niin joen, järven kuin merenkin – yhtymäkohtaa. Sen lisäksi saksassa voidaan hyödyntää sen rikasta prepositiovalikoimaa: saksankielinen sanoisikin lammen rannalla olevasta mökistä varsin todennäköisesti vaikkapa ”eine Hütte direkt an einem kleinen See”.