Tekoäly osaa nykyään luoda jopa vakavasti otettavan tuntuisia asiatekstejä. Miksei sitä voisi siis käyttää tavallisten nettitekstien kääntämiseen vieraille kielille? Koska sellainen on suorastaan haitallista, kolmesta syystä:
1. Koneen kääntämät sivut ovat tylsempiä ja vaikeammin luettavia
Tiesitkö, että useimmat lukijat päättävät ensimmäisten kymmenen sekunnin aikana, jatkavatko he verkkosivun lukemista? Ja että sinä aikana, minkä he viettävät verkkosivulla, he lukevat sivun sisällöstä vain noin neljänneksen? On siis tärkeää esittää sisältö lukijan kannalta miellyttävässä muodossa. Internet kun on pullollaan mielenkiintoisia tekstejä, jotka kilpailevat lukijan huomiosta.
Miksi konekäännetyt verkkosivutekstit ovat tylsempiä? Koska ne ovat hankalampia lukea. Nettiä selaava lukija haluaa viihdyttävää ja/tai informoivaa sisältöä. Hän ei halua jäädä tankkaamaan monimutkaista lausetta ja miettimään, mitä tällä tarkoitettaan. Konekäännösten ongelmana on, että niistä paistaa yleensä alkutekstin tyyli. Kielet ovat erilaisia, ja eri kieliset lukijat ovat tottuneet eri käytäntöihin. Esimerkiksi englanninkielinen lukija on tottunut lauseisiin, jotka ovat merkkimäärältään lyhyempiä kuin suomenkieliset. Saksankielinen lukija taas haluaa saada selkeästi tietää, kuka tekee mitä, eikä hän saa oikein selvää sananmukaisesti käännetyistä ”on saatavana”-lauseista, jotka ovat tyypillisiä suomalaisten yritysten kielelle. Konekäännetyt tekstit ovat siten vaikeammin luettavia ja jopa ärsyttäviä ja karkottavat mahdolliset asiakkaat.
Nykylukija ei jää tylsälle sivustolle, vaan poistuu sieltä nopeasti. Pikainen poistuminen kasvattaa välitöntä poistumisprosenttia (bounce rate), ja se taas alentaa sivuston Google-luokitusta.
2. Koneen kääntämät sivut saavat Googlessa huonompia sijoituksia
Konekäännökset ovat tekstejä, joiden takana ei ole ihminen, vaan tekoälyä hyödyntävä ohjelmisto. Tunnetuin konekäännin lienee Google Translate. On siis selvää, että Googlen hakukone pystyy tunnistamaan nopeasti, onko teksti koneen vai ihmisen kääntämää. Jos Google huomaa, että verkkosivusto on koneen kääntämä, se luokittelee sivuston automaattisesti vähemmän luotettavaksi.
Google rankaisee konekäännöksistä kahdestakin syystä. Ensinnäkin Google painottaa nykyään entistä enemmän laadukasta ainutlaatuista sisältöä ja suhtautuu automaattisesti luotuihin sisältöihin epäluuloisesti. Konekäännetyt tekstit ovat nimenomaan kaikkea muuta kuin ainutlaatuista sisältöä, ja automaattisesti luotuina sisältöä ne voivat olla Googlen silmissä jopa spämmiä. Toiseksi laadukkaaseen sisältöön kuuluu Googlelle myös laadukas kieliasu, ja konekäännöksistähän löytyy tunnetusti runsaasti esimerkkejä ei-toivotuista kielivirheistä.
3. Kone kääntämät sivut laskevat myös ihmisten luoman sisällön sijoitusta
Konekäännös ei heikennä pelkästään konekäännetyn sivun sijoitusta, vaan voi tehdä hallaa myös ihmisten luomille sisällöille. Google tarkastelee nimittäin sivuston laatua arvioidessaan kaikkia sen sivuja, ei vain yksittäisiä osia. Yhden sivun huono suoriutuminen heikentää siten kaikkien muidenkin suoriutumista.
Eikö konekääntimiä voi sitten käyttää missään?
Neuroverkkoja hyödyntävät konekääntimet (NMT) ovat kehittyneet viime vuosina huikeasti. Ne ovat nykyään vakavasti otettavia apuvälineitä. NMT-sovellukset sopivat tilanteisiin, joissa on kyse melko tarkkaan rajatuista ja sisällöltään yksinkertaisista asioista. Tällaisia ovat esimerkiksi
- asiakasviestinnässä käytettävät chatbotit
- tuotekyselyt ja tilaukset
- lyhyet spontaanit viestit (esim. tiedotus toimitusviiveistä)
Tässä yhteydessä on kuitenkin tärkeää muistaa, että NMT ei ole ratkaisu, vaan apuväline, vähän niin kuin sanakirjat ennen. Siihen pätee sama kuin kaikkiin muihin apuvälineisiin: ne hyödyntävät eniten niitä, jotka tuntevat aiheen ja osaavat käyttää niitä.
Eikö verkkosivujen käännättäminen ihmisellä ole kauhean kallista. Ei minulla ole varaa siihen!
Edellä mainituista syistä voimme hyvällä omallatunnolla sanoa, että konekääntäminen silti on aina huomattavasti kalliimpaa. On totta, että koko verkkosivuston käännättäminen on melko suuri työ, sillä näkyvän sisällön lisäksi on lokalisoitava mm. valikkokohdat ja painikkeet. Tähän on olemassa kuitenkin kevyempiäkin ratkaisuja, kuten verkkosivujen tiivistelmä.