Useimmat käännöstoimistot mainostavat palvelujaan samalla tavalla, joten mistä alaan perehtymätön asiakas tietää, mikä käännöstoimisto on hyvä? Tavanomaiset kriteerit eli koulutetut, äidinkieleensä kääntävät kääntäjät ja laatuun panostaminen esiintyvät niin yhden ihmisen pyörittämän maaseututoimiston kuin monikansallisen käännösalan yrityksenkin suomenkielisillä verkkosivuilla. Joten miten asiakas voi tietää, keneltä voi oikeasti odottaa huippulaatua?
Yleispätevää kriteeriä, jolla substanssi voidaan erottaa mainosten sanahelinästä, ei valitettavasti ole. On kuitenkin yksi pettämätön varoitusmerkki: vanha tuttu hinta. On kerta kaikkiaan mahdoton yhtälö antaa huomattavasti kilpailijoita halvempi tarjous ja silti tarjota yhtä laadukas käännös. Seuraavassa selvitämme, miksi liian edullinen hinta on liiketaloudellinen riski.
Huolella vai hutiloiden?
Kääntäjän käännöstoimistolta laskuttama palkkio on käännöstoimiston suurin kuluerä. Kääntäjän kannalta on olennaista, mitä hänen tililleen tulee päivän työstä. Asiatekstikäännöksissä laskutetaan yleensä sanahintapohjalta. Jos ansio jää alhaisen hinnan vuoksi kovin pieneksi, kääntäjän on joko mahdutettava päiväänsä lisää töitä tai kiirehdittävä kakkostyöpaikkaan. Molemmissa tapauksissa tulos on sama: kääntäjälle jää vähemmän aikaa työstää käännöstä. Konkreettisesti tämä tarkoittaa, että kääntäjälle ei jää aikaa selvittää termejä (”onko näillä moottorisahoilla nyt terälevy vai laippa?”) eikä hioa tekstiä sellaiseksi, että se miellyttävä lukea.
Konkari vai kone?
Halpasegmentissä nykyään valitettavasti esiintyvä ilmiö on myös, että käännös tehdään käännöskoneella ja kääntäjä tekee siihen vain pintatason muutoksia. Tällöin on kyse käännöspalveluna laskutettavasta jälkieditoinnista (postediting), joka on eri asia ja joka soveltuu vain tiettyihin tarkoituksiin. Esimerkiksi verkkosivustoille julkaistavissa teksteissä konekäännöksistä on suoranaista haittaa, sillä ne voivat alentaa sivun hakukonesijoitusta merkittävästi.
Halpa hinta tarkoittaa myös, että käännöstoimisto jättää välistä laadunvarmistusvaiheen, joka on olennainen osa laatutoimiston tuottamaa lisäarvoa. Tämä tarkoittaa mm., että kukaan ei tarkista käännöstä eikä kokoa asiakaskohtaista sanastoa.
Hyvä käännöstoimisto on myös hyvä asiakas
Halpatoimistot ovat kääntäjien parissa epäsuosittuja asiakkaita. Hyvätkin kääntäjät voivat päätyä työskentelemään halpuuttajalle, vaikkapa jos kääntäjän on hankittava käännöskokemusta (hinnalla kilpailevat toimistot eivät yleensä vaadi sitä). Keskitasoa huonommin maksava toimisto on kuitenkin alhaisen prioriteetin asiakas. Tällaisen asiakkaan työt jäävät jonon häntäpäähän tai tulevat hylätyksi heti, kun kääntäjällä on parempia asiakkaita. Sen vuoksi voi olla, että edellisellä kerralla hyvää halvalla tarjonnut kääntäjä ei jatkossa enää olekaan käytettävissä.
Hinnoissa ei siis ole kyse pelkästään reiluudesta. On se tietenkin sitäkin. Mutta se, että käännöspalvelujesi toimittaja maksaa omille alihankkijoilleen kilpailukykyisiä palkkioita, on ennen kaikkea liiketoiminnallisesti järkevin ja kestävin ratkaisu jokaiselle laatuun panostavalle yritykselle.