Danke ei ole pelkästään kiitos – kohteliaisuuden hienosäätöä

Bitte ja danke

Jo saksan alkeiskurssilla opitaan, että danke on ”kiitos” ja bitte on ”ole hyvä”. Ja jos opettaja on hyvä, hän muistaa myös painottaa, että bitte-sanaa käytetään saksassa huomattavasti useammin kuin suomessa: se kuuluu asiaan aina silloin, kun jollekin tarjotaan jotain.

Bitte-sana tulee verbistä bitten, joka tarkoittaa pyytämistä. Sen vuoksi on luonnollista, että sanaa käytetään aina silloin, kun pyydettyä asiaa ei ole vielä saatu, kuten vaikkapa kahvia tilattaessa: koska kahvia vasta pyydetään, ei tilattaessa sanota suomalaisittain ”kiitos”, vaan ”ole hyvä”. Jos johonkin tarjoukseen sanoo ”kiitos”, viestii samalla, että sinulla on jo kaikki minkä tarvitset, sen vuoksi kahvitarjoukseen vastattu danke tarkoittaa automaattisesti ”ei kiitos”. Eli silloin et saa mitään!

On vielä yksi tilanne, jossa danke-sanalla on paljon kiittämistä syvempi merkitys, nimittäin maksettaessa laskua tarjoilijalle tai kassalle. Jos rahasummaa ojentaessaan asiakas sanoo danke, hän viestii samalla ”kiitos, voit pitää loput”, jolloin hänen on turha odottaa vaihtorahaa. Saksankielisissä maissahan juomarahan antaminen on sääntö eikä poikkeus, joten asiakaspalvelija odottaakin saavansa jonkin verran ekstraa. Kaupassa tämä on harvinaisempaa, mutta ei sielläkään ole tavatonta, että asiakas ei vaadi parin sentin vaihtorahaa itselleen, jolloin danke tarkoittaa siis ”kiitos, tässä kaikki tällä kertaa”.

Asiakaspalvelutilanteen kielellisiä eroja

Sen lisäksi, että saksankielinen sanoo usein bitte silloin, kun suomalainen sanoisi kiitos, on asiakaspalvelutilanteessa pari muutakin eroa saksankielisten maiden ja suomen välillä. Otetaan esimerkkinä tyypillinen ”tiskimyymälä”, vaikkapa leipomo:

1. 1. Kun asiakas astuu sisään, voi hyvinkin olla, että häntä ei tervehditä, jos myyjä palvelee sillä hetkellä muita asiakkaita. Tervehtiminen symboloi nimittäin sitä, että myyjä on valmis kohdistamaan huomionsa juuri siihen asiakkaaseen, jota hän tervehtii. Palveltavana oleva asiakas panisi todennäköisesti pahakseen, jos myyjä kiinnittäisi kesken kaiken huomionsa muihin ihmisiin. Tervehtiminen tapahtuu siis silloin, kun asiakkaan vuoro tulee.
   2. Myyjä esittelee valikoimaansa sanomalla ”minulla on täällä pähkinäleipää ja vielä kaksi patonkia”. Suomalaista tämä voi ihmetyttää, sillä häntähän kiinnostaa koko myymälän valikoima, ei myyjän oman jutut. Mutta tämä on kuitenkin se tapa, jolla saksankielinen myyjä toimii. Taustalla on ajatus ”tällaisia tuotteita minulla on mahdollisuus myydä sinulle”.
   3. Kun ostokset on maksettu, myyjä sanoo yleensä heti Auf Wiedersehen eli ”näkemiin”, vaikka asiakas ei olisi vielä saanut pakattua ostoksiaan. Tämä voi tuntua suomalaisesta ärsyttävältä, ihan kuin hänet haluttaisiin hätistellä heti pois tieltä. Se tarkoittaa kuitenkin vain sitä, että tilanne on myyjän kannalta ohi ja hän on valmis kohdistamaan huomionsa toiseen asiakkaaseen.