ScanLangin verkkosivustolla on yksi sivu, joka kerää vuosi toisensa huomattavasti muita enemmän vierailijoita: ohjeistuksemme, miten toivottaa saksaksi hyvää joulua. Sillä kaikki, joilla on kokemusta saksankielisten kanssa kommunikoinnista, tietävät: joulutervehdykset eivät ole saksankielisissä maissa mitenkään yksioikoinen asia. Joulutervehdyksiin panostetaan investoimalla sekä aikaa että rahaa.
Eurooppa on kuitenkin viime vuosina kokenut suuria mullistuksia, eivätkö ne näy millään tavalla? Vietetäänkö yritysviestinnässä siis vieläkin ”menneen ajan joulua”? Vaikka perinteet ovat monella joulun osalta yhä kunniassaan ja monet oppaat kehottavat lainaamaan esimerkiksi jotain jouluista runoa, on tässäkin nähtävissä uusia tuulia.
Laatuun panostaminen
Postista suurpakkauksessa ostettuja kortteja ei saksankielisissä maissa katsota hyvällä. Yritysten odotetaan panostavan kortteihin: niiden tulisi olla laadukasta paperia, ja tervehdykset kehotetaan kirjoittamaan mieluiten käsin (ja kaikkein mieluiten korkealaatuisella täytekynällä). Ja suosituksena on nimenomaan lähettää ”oikeita”, paperille painettuja kortteja, ei sähköpostitervehdyksiä.
Hyväntekeväisyysjärjestöjen kannalta valitettavaa: myös järjestöjen, kuten Punaisen ristin, kortteja vieroksutaan juuri niiden tusinatavaraluonteen vuoksi. Jos haluaa tehdä jouluna hyvää, kannattaa sen vuoksi saksankielisiin maihin suuntautuvassa viestinnässä mieluummin ilmoittaa, että yritys on joulutervehdysten sijasta tehnyt lahjoituksen järjestölle XY.
Yksilöllisyyden huomiointi
Saksankielisten yritysviestintäoppaiden suositukset ovat edelleen suurelta osin muotoa entisellään: joulutervehdyksen tulisi olla muotoa henkilökohtainen puhuttelu – katsaus kuluneeseen vuoteen – tunnelmankohotusvärssy – lopetus, jossa toivotetaan koko sydämestä rauhallista joulua ja onnea, terveyttä ja menestystä uudelle vuodelle (suomalainen hyvää uutta vuotta on tähän aivan liian kalpea). Se ei silti tarkoita, että saman tekstin voisi kopipeistata kaikkiin kortteihin. Yksilöllinen tekstitys on tärkeää jo korrektin puhuttelun vuoksi: jos vastaanottajaa puhutellaan tavallisesti tittelillä, kuuluu se tehdä myös joulukortissa.
Joulutervehdyksissä on myös suotavaa huomioida vastaanottajan yksilöllinen tilanne. Talousvaikeuksien kanssa kamppailevalle asiakkaalle ei kannata toivottaa yhtä menestyksekästä uutta vuotta kuin mitä kulunut vuosi on ollut. Ja jos vastaanottajan kanssa ei kuluneena vuonna ole ollut yhtään projektia tai projektit ovat kariutuneet, ei pidä kiittää hyvästä yhteistyöstä.
Joulun sanoman korostaminen
Suomessa joulu on ammoisista ajoista ollut keskitalven juhla, jota koko kansa on viettänyt. Vieläkin valtaosa suomalaisista viettää joulua, myös uskonnottomat. Keski-Euroopassa joulu mielletään sitä vastoin vahvemmin kristilliseksi juhlaksi. Vaikka esimerkiksi joulukirkossa käydään suunnilleen yhtä paljon kuin Suomessakin, joulua viettämättömien osuus on suurempi. Jouluoppaiden suosituksena on sen vuoksi, että jos ei ole varma, juhliiko vastaanottaja joulua, on parempi toivottaa vaikkapa geruhsamen Jahreswechsel (”rauhallista vuodenvaihdetta”).
Suomalaista hämmästyttävä piirre on suhtautuminen joulupukkiin. Periaatteessa joululahjojen jakaja on mennyt uskonnon mukaan: joulupukki on tullut ainoastaan protestanttisilla alueilla, ja katolisissa perheissä lahjat on tuonut Christkind eli ”Jeesus-lapsi”, enkelin näköinen pikkutyttö. Joulupukkihahmo on ajan myötä sekoittunut pyhään Nikolaukseen, jonka päivä on 6.12., ja amerikkalaiseen Santa Clausiin. Katolisten alueiden perinteiden vaalijat suhtautuvat tästä syystä torjuvasti joulupukkiin, ja esimerkiksi Wienin raatihuoneen joulutori on ollut useamman vuoden ajan ”joulupukkivapaata aluetta”! Suomalaisen ei kuitenkaan pidä olla tästä loukkaantunut, sillä torjunta kohdistuu nimenomaan amerikkalaiseksi miellettyyn ”Coca-Cola-pukkiin”. Suurin osa ihmisistä ei edes yhdistä joulupukkia Suomeen: jos Googlelta kysyy saksaksi, mistä joulupukki tulee, esimerkiksi arvostettu Max-Planck-tutkimuslaitos kertoo Euroopasta Yhdysvaltoihin kulkeutuneen ja sieltä takaisin Eurooppaan palanneen Nikolauksen tarinan.
Joulupukki ei siis saksalaisissa maissa liity yhtä saumattomasti jouluun kuin Suomessa. Tästä syystä joulukortin kuvastoa valittaessa ei välttämättä kannata valita suomalaiskansallista joulupukkia, ainakaan jos vastaanottaja ei ole tietoinen siitä, että joulupukki tulee Suomesta!