Huono käännös vai väärä käännös? Käännösalalla on totuttu ajattelemaan, että kaikki on hyvin, jos käännöksestä ei kuulu palautetta. Ihanteellinen käännöshän on sellainen, jonka ei edes huomaa olevan käännös. Jokaiselle tulee kuitenkin väistämättä joskus palautetta, että ”käännös ei ole hyvä”. Seuraavassa selvitämme, mitä taustalla voi olla silloin, kun käännökseen ei olla tyytyväisiä. Käännösten laadun arvioinnin suurimpana […]
Saksan kielessä on enemmän vaihtelua kuin mitä äkkiseltään luulisi. Erityisesti tämä tulee ilmi ammattikielissä. Katja Jääskeläisen vuonna 2019 Tampereella Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen symposiumissa pitämä esitys saksan oikeuskielestä on nyt julkaistu. Saksan kielen monikeskisyyttä ja vaihtelua kuvaavassa artikkelissa kerrotaan mm. saksan eri varianttien kehittymisestä viime vuosikymmenten aikana, ja se on luettavissa Suomen kääntäjien ja tulkkien […]
Kääntäjiltä saaduissa tarjouksissa saattaa olla hurjia eroja: sama yo-todistus voi maksaa yhdellä kääntäjällä 50 euroa ja toisella käännöstoimistolla 250 euroa. Mistä siis asiakas voi tietää, mikä on käännöksen kohtuullinen hintataso ja asianmukainen hinta? Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto (SKTL) on verkkosivuillaan perustellut hyvin, mikä kaikki vaikuttaa käännöspalvelun hinnan muodostumiseen. Vaikka käännöksen hinnoitteluperusteet vaihtelevatkin sanahinnasta rivihintaan, […]
Eräs suomalainen pakkausalan yritys kertoo tuotteistaan näin: ”Vähittäiskaupoissa tapahtuvaa hyllyttämistä voidaan helpottaa vähäisillä avaustoimenpiteillä.” No huhhuh, yhteen pieneen lauseeseen on saatu mahtumaan parikin kapulakielen ilmausta. Vaikka kyseessä on alan ihmisille suunnattu teksti, on näidenkin varmasti mukavampi lukea tekstiä, jossa asiat sanotaan suoraan. Esimerkiksi ”Mitä vähemmän pakkauksia täytyy avata, sitä helpompaa niiden hyllyttäminen on”. Suomalaisen lukijakunnan […]
Politiikkaa ja hallintoa koskeville teksteille on ominaista, että asiat tuntuvat hoituvan itsestään: hintoja korotetaan, veroja alennetaan, ehdotuksia kritisoidaan… Todellisuudessa tekijöinä on luonnollisesti aina ihmisiä, mutta heitä ei monestikaan haluta tai edes voida yksilöidä. Passiivin käyttö voi hyvin olla täysin aiheellistakin, jos aktiivitekijä veisi huomion ihan muuhun kuin haluttuun sisältöön. On siis varmasti parempi sanoa ”eduskuntavaalit […]
Finaalirakenne eli ns. 1. infinitiivin translatiivi kuuluu suomen kielen lausevastikkeisiin, joilla voidaan tehdä tekstiä ytimekkäämmäksi. Germaanisissa kielissä tällaista mahdollisuutta ei ole, vaan tavoitetta ilmaisee pääsääntöisesti sivulause: esim. englannissa in order to ja saksassa um… zu -rakenne. Tämäntyyppiset rakenteet ovat hyvin tyypillisiä erilaisissa tekniikan teksteissä, varsinkin asennus- ja käyttöohjeissa, joissa halutaan konkreettisesti neuvoa, mitä lukijan tulee […]
Kansainvälinen työkokemus on Suomessakin yhä arvostetumpaa ja kilpailuvaltti haettaessa hyväpalkkaisiin töihin. Ulkomaille lähtijöillä on yleensä työkokemusta vähintään parista työpaikasta, joten työtodistus on luonnollisesti käännettävä kohdemaan kielelle. Tässä on kuitenkin tärkeää tiedostaa, että työtodistukset ovat erittäin kulttuurikohtaisia – niiden voi sanoa olevan lokalisoinnin kovaa ydintä. Asiantuntematon käännös voi täten aiheuttaa todella paljon hallaa työnhaulle. Otetaan […]
Pelkät sanat eivät riitä oikeuskäännöksissä Muutoksenhakuosoitus on hallinnon ja oikeusalan teksteissä ns. peruskauraa: sillä kerrotaan, mitä hakija voi tehdä, jos hän on tyytymätön hallintoviranomaiseen päätökseen. Myös tuomioistuimen päätökseen tai tuomioon on mahdollista hakea muutosta – se tehdään valittamalla. Muutoksenhaun mahdollisuus on modernin oikeusvaltion perusperiaatteita, ja asia toimii suunnilleen samalla tavalla kaikissa EU-valtioissa. Kielen tasolla tarkasteltuna […]
Tekniikan tekstit, juridiset tekstit ja matkailutekstit ovat tyypillisiä asiakirjoja, joita käännämme Euroopan kielille. Tekniikan käännökset ovat yksi kaikista yleisimmin käännetyistä. Tähän on syynä mm. konedirektiivin vaatimukset: valmistajan on huolehdittava, että käyttöohje on saatavana kaikkien niiden maiden kielillä, joissa konetta tai koneeksi rinnastettavaa laitetta myydään.
Kaikilla vähääkään ulkomaille matkustaneilla lienee ainakin jonkinlaisia kokemuksia matkailuteksteistä: hotellien mainokset, ravintoloiden ruokalistat, hintaluettelot ja vastaavat taitavat olla ensimmäisiä tekstejä, joita kieltä opiskellut saa itsenäisesti paikan päällä tavailla. Helpoilta tuntuvat matkailualan tekstit ovat kuitenkin täynnä sudenkuoppia – seuraavassa kolme esimerkkiä sellaisista: petipaikka, yökerho ja ravintola.