Tarkastettavaksi tuli käännös saksasta suomeen, jonka yksi kohta oli suomennettu ”hän haluaa sinut niin mielellään”. Kyseessä oli siis lapsille suunnattu teksti, jossa esiintyi televisiosta tuttuja piirroshahmoja. Yksi tällainen hahmo oli laitettu ojentamaan kukkakimppu, koska sen avulla hän osoittaa, ”miten mielellään hän haluaa sinut”. Melkoisen epäsopiva lause sanottavaksi lapsille! Sylttytehdas löytyi heti, kun käännöstä verrattiin alkutekstiin […]
Väärä käännös voi joskus olla oikea käännös Verrattuna teknisten tekstien kääntämiseen oikeusalan tekstien, kuten sopimusten, säädösten ja vastaavia juridisia termejä sisältävien tekstien, kääntämisessä on lisähaasteena se, että useinkaan ei puhuta täysin samoista asioista. Kuusiokoloruuvi on kuusiokoloruuvi niin Suomessa, Sveitsissä kuin Espanjassakin. Sen sijaan on huomattavasti haastavampaa löytää saksan, ranskan tai espanjan kielestä sopiva vaihtoehto suomalaiselle […]
Viime vuodet ovat olleet haasteellisia kaikille, mutta etenkin matkailualalle. Nyt kun ala on taas lähtenyt elpymään, on hyvä jos matkailuyrittäjällä on valmiina vieraskieliset verkkosivut. Matkailutekstien ensisijaisena tarkoituksena on kertoa lukijalle, mitä palveluja kohde tarjoaa. Lähes yhtä tärkeää on kuitenkin myös herättää lukijan kiinnostus ja saada aikaan myönteisiä mielikuvia. Suomen matkailuvalttina ovat puhdas luonto ja vesistöt […]
Wienissä on tänä syksynä kunnallisvaalit. Vaaleissa on äänioikeus myös muiden EU-maiden kansalaisilla. Jotta mahdollisimman moni EU-kansalainen kävisi äänestämässä, eräs puolue päätti lähettää kaikille kaupungissa asuville EU-kansalaisille kirjeen, jossa heitä kannustetaan heidän oletetulla äidinkielellään vaaliuurnille. Suomeksi kannustus kuuluu näin: ”(Henkilön nimi), sinulla on äänioikeus. Mene äänestämään!” Tässä on klassinen tapaus, jossa käännös ei mennyt ihan nappiin. […]
Huono käännös vai väärä käännös? Käännösalalla on totuttu ajattelemaan, että kaikki on hyvin, jos käännöksestä ei kuulu palautetta. Ihanteellinen käännöshän on sellainen, jonka ei edes huomaa olevan käännös. Jokaiselle tulee kuitenkin väistämättä joskus palautetta, että ”käännös ei ole hyvä”. Seuraavassa selvitämme, mitä taustalla voi olla silloin, kun käännökseen ei olla tyytyväisiä. Käännösten laadun arvioinnin suurimpana […]
Saksan kielessä on enemmän vaihtelua kuin mitä äkkiseltään luulisi. Erityisesti tämä tulee ilmi ammattikielissä. Katja Jääskeläisen vuonna 2019 Tampereella Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen symposiumissa pitämä esitys saksan oikeuskielestä on nyt julkaistu. Saksan kielen monikeskisyyttä ja vaihtelua kuvaavassa artikkelissa kerrotaan mm. saksan eri varianttien kehittymisestä viime vuosikymmenten aikana, ja se on luettavissa Suomen kääntäjien ja tulkkien […]
Kääntäjiltä saaduissa tarjouksissa saattaa olla hurjia eroja: sama yo-todistus voi maksaa yhdellä kääntäjällä 50 euroa ja toisella käännöstoimistolla 250 euroa. Mistä siis asiakas voi tietää, mikä on käännöksen kohtuullinen hintataso ja asianmukainen hinta? Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto (SKTL) on verkkosivuillaan perustellut hyvin, mikä kaikki vaikuttaa käännöspalvelun hinnan muodostumiseen. Vaikka käännöksen hinnoitteluperusteet vaihtelevatkin sanahinnasta rivihintaan, […]
Eräs suomalainen pakkausalan yritys kertoo tuotteistaan näin: ”Vähittäiskaupoissa tapahtuvaa hyllyttämistä voidaan helpottaa vähäisillä avaustoimenpiteillä.” No huhhuh, yhteen pieneen lauseeseen on saatu mahtumaan parikin kapulakielen ilmausta. Vaikka kyseessä on alan ihmisille suunnattu teksti, on näidenkin varmasti mukavampi lukea tekstiä, jossa asiat sanotaan suoraan. Esimerkiksi ”Mitä vähemmän pakkauksia täytyy avata, sitä helpompaa niiden hyllyttäminen on”. Suomalaisen lukijakunnan […]
Politiikkaa ja hallintoa koskeville teksteille on ominaista, että asiat tuntuvat hoituvan itsestään: hintoja korotetaan, veroja alennetaan, ehdotuksia kritisoidaan… Todellisuudessa tekijöinä on luonnollisesti aina ihmisiä, mutta heitä ei monestikaan haluta tai edes voida yksilöidä. Passiivin käyttö voi hyvin olla täysin aiheellistakin, jos aktiivitekijä veisi huomion ihan muuhun kuin haluttuun sisältöön. On siis varmasti parempi sanoa ”eduskuntavaalit […]
Finaalirakenne eli ns. 1. infinitiivin translatiivi kuuluu suomen kielen lausevastikkeisiin, joilla voidaan tehdä tekstiä ytimekkäämmäksi. Germaanisissa kielissä tällaista mahdollisuutta ei ole, vaan tavoitetta ilmaisee pääsääntöisesti sivulause: esim. englannissa in order to ja saksassa um… zu -rakenne. Tämäntyyppiset rakenteet ovat hyvin tyypillisiä erilaisissa tekniikan teksteissä, varsinkin asennus- ja käyttöohjeissa, joissa halutaan konkreettisesti neuvoa, mitä lukijan tulee […]